Rankkaakin rankempi päivä tänään töissä. Tulin kotiin, tehtiin ruokaa, imuroin, jutusteltiin vieraan kanssa ja leipaisin muutaman pikkuleivän. Avovaimon elämää parhaimmillaan!

Muru lähti kauppaan, minä olin ilkeä ja kieltäydyin lähtemästä mukaan. No muttaku miesten on paljo helpompi lähteä kun niiden ei tarvi laittautua! Ja mulla on rumat työhousut jalassa enkä olisi jaksanu vaihtaa niitä! :) (eli suoraan sanoen olen laiska ja kotosohva houkuttaa enemmän kuin tuo ulkomaailman viima)

Jotenkin ihmeen levollinen olo. Huomenna seitsemäksi töihin, autolla seilausta sinne sun tänne ja kahden maissa kotiin. Torstaina iltahommat, ihana nukkuma-aamu siis tiedossa.

Raha-asiat hieman vaivaa. Jonnekkin on taas rahat kadonneet (kjäh kjäh, minnehän) ja laskuja pukkaa hooetämmältä, menaisilta, avonilta ja dermosililtä. No mutku en voi hillitä itseäni, rakastan avoneita ja dermosilejä ja niitä kivoja purnukoita. Säästötili saldo taitaa huventua kun palkkakin tulee vasta perjantaina.

Tajusin muuten juuri, että mulle tulee kolme aikakauslehteä o_O Cosmopolitan, MeNaiset ja Kauneus&Terveys. Siinäpä säästeliäisyyttä parhaimmillaan.

Aikaisin liikkeellä taas, seitsemäksi töihin. Heräsin murun kanssa yhtäaikaa siinä 4.45!

Väsyttää, mutta tavallaan ihan mukavaa mennä töihin taas vaihteeksi. Perjantaista sunnuntaihin oli vapaata, sitä ennen olinkin kaksi yötä töissä.

Meikkailla vielä pitäisi ja kahvi jäähtyy kuppiinsa tuossa vieressä.

Mun bloginkirjoitustaito on jotenkin kummallisesti hävinnyt jonnekkin... En osaa kirjoittaa mitään!

Olen "sairaslomalla" ja kävin työhaastattelussa. Toivon todella, että saisin tuon paikan, sillä uskoisin pystyväni toteuttamaan tuossa työssä itseäni paljon paremmin.

Tulisipa mussukkani jo kotiin niin voisin antaa sille ison pusun.

Niin paljon asioita on taas ehtinyt tapahtua. Nyt olen siis onnellisesti avoliitossa, yhteenmuutto tuli ajankohtaiseksi kun oman asunnon pitäminen oli taloudellisesti aivan järjetöntä. Mutta se ei ole ainut syy. Emme vain voi olla erossa toisistamme, tarvitsemme toisiamme.

Tottakai suhteessa on ylä- ja alamäkiä. Mutta tärkeintä on että minä viihdyn hänen seurassaan, hän saa minut tuntemaan itseni rakastetuksi.

Työt siivousfirmassa vain jatkuvat. Toivoisin niin että saisin jotain muuta työtä jostakin.